Alavuden kirkko, kellotapuli ja seurakuntatalo

Kansantarinan mukaan Alavuden vanhin pyhättö oli luonnon temppeli: Alavudenjärvessä sijaitsevalla Tusan saarella kerrotaan saarnatun ennen ensimmäisen kirkon valmistumista. Ensimmäinen saarnahuone valmistui v. 1674 ja toinen kirkko v. 1746 (kellotapuli v.1734), jonka teki oletettavasti vöyriläinen rakennusmestari Henrik Katila. Kolmas kirkko ja tapuli valmistuivat vuoden 1825 loppuun mennessä, mutta eräitä töitä jäi vielä seuraavankin vuoden puolelle. Kellotapulin suunnitteli Juho Köhlström, mutta muuten hyödynnettiin paljolti Vimpelin kirkon piirustuksia, joiden tekijäksi arvellaan kirkonrakentaja Jaakko Rijfiä. Kirkko paloi v. 1912, mutta tapuli säästyi.

Nykyinen kirkko valmistui v. 1914, ja sen suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio. Mikkelinpäivänä 4.10. arkkipiispa Gustaf Johansson vihki kirkon pyhän käyttöönsä. Kirkon alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä. Sen on maalannut taiteilija Oskari Paatela. Nykyiset 35-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1970. Ne on suunnitellut DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo. Urkuihin tehtiin peruskorjaus vuosina 2006-2007. Keskikäytävän kohdalla olevat kolme kynttiläkruunua saatiin pelastetuksi tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on peräisin vuodelta 1828. Kirkkoon mahtuu n. 800 henkilöä. Merkittävin uudistus nykyiseen kirkkoon tehtiin vuonna 1992, jolloin kirkon takaosa muutettiin laajaksi eteisaulaksi. Tähän tilaan erotettiin myös lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten.

Kirkon vieressä on vuonna 1826 valmistunut Juho Köhlströnmin suunnittelema kellotapuli. Tapulin kolmesta kellosta kaksi on sata vuotta vanhempia, kuin tapuli. Nämä kaksi kelloa ovat peräisin Alavuden ensimmäisestä kirkosta.

Kirkkotien toisella puolella on arkkitehti Touko Saaren suunnittelema seurakuntatalo, jonka ulkomuoto kuvaa enkelin siipiä. Alavuden Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Alavuden rovastikuntaan. Seurakunnan viraston eteisessä on Kustaa Hallilan v. 1852 tekemä vaivaispoika, joka on pelastettu v. 1912 palaneesta kirkosta. Vaivaispoika kuuluu Sotavanhuksen museon kokoelmiin.

Sotavanhuksen museossa on kirkollinen osasto, jossa on mm. käytöstä poistettuja hautausmaan portteja, ruumislautoja, paarinvaate, messukasukoita, alttaritaulu, saarnatuolin katos, jalkapuu ja hautausmuistomerkkejä. Pääosa esineistä on peräisin Alavuden toisesta ja kolmannesta kirkosta. Kirkollisen osaston kokoonpanoa on ollut laatimassa professori Erkki Ala-Könni vuonna 1963.

http://www.alavudenseurakunta.fi/

Alavuden seurakunta, Kirkkotie 7, 63300 Alavus, keskus 06 515 0700

Töysän kirkko, kellotapuli ja seurakuntatalo

Töysän kirkko on valmistunut vuonna 1800.Töysäläisten vanhin kirkkotie on kulkenut Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön. Töysän Tohnin äijästä on tarinoita jo Isonkyrön kirkon rakentamisen ajalta. Myöhempien tarinoiden mukaan Tohnin äijä on kirkkoon tullessaan tarkistanut kirkon pohjoispäädyssä olevasta pyöreästä, "tohnisen", ikkunasta, onko pappi saarnastuolissa.

Omaksi saarnahuonekunnaksi Töysä erotettiin Kuortaneesta vuonna 1798. Kuninkaallisen majesteetin armollinen päätös on annettu Hagan linnassa tammikuun 31 päivänä 1798. Seuraavana keväänä aloitettiin Töysän kirkon rakennustyöt kuortanelaisen torpparin, Yrjänä Lepistön, piirustusten mukaan. Hän toimi myös rakennuttajana. Kun Vaasan läänin maaherra sai tiedon kirkon rakentamisesta, keskeytti hän työt ja määräsi Lepistön piirustukset, jotka joku "kirjanoppinut" piirsi ruotsinkielisin tekstein varustettuna puhtaaksi, toimitettavaksi Tukholmaan yli-intendentin toimistoon. Töiden keskeyttämisvaiheessa Töysän kirkkoa oli pystytetty jo tasaseinään saakka ja osa katostakin oli jo tehty.

Aikanaan saatiin yli-intendentti Carl von Fredensheimin lupa kirkon rakentamiseen; "Tarkastettuani piirustukset ei minulla puolestani ole ollut niitä vastaan mitään muistuttamista, jonka tähden yli-intendentin toimistossa on tehty uudet piirustukset, kaikin puolin ilmoitettujen mittojen mukaan sovitetut, sillä muutoksella vain, että kirkko tehdään matalammaksi ja torni pienennetään samassa suhteessa".

Kellotapuli rakennettiin v. 1825. Kirkko saatiin puutteellisena käyttöön 1800. Kirkon torni rakennettiin vasta vuonna 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin Alavuden kirkkoa rakennuttamassa. Torni rakennettiin yli-intendentin toimiston piirustusten mukaisesti. Puinen kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Istumapaikkoja kirkossa on noin 700. Kellotapuli rakennettiin seuraavana vuonna kokonaan Yrjänä Lepistön suunnitelman mukaisesti. Rakentajana oli Erkki Leppänen Jyväskylästä.

Kirkkoa on korjattu moneen kertaan. Ensimmäinen korjaus oli 1825 tapulin rakentamisen yhteydessä. Lisäkorjauksia tehtiin vuosina 1844, 1852 ja 1874. Viime mainittuna vuonna uusittiin alttari ja "alttaritaulurakennus".

Seuraava mainittava korjaus suoritettiin 1896 rakennusmestari Jussi Kurikan johdolla. Korjausta luonnehditaan asiakirjoissa niin perusteelliseksi, että lähinnä vain seinät säilyivät entisinä. Kirkon seinien sisävuoraus ja koristeet ovat peräisin tästä remontista. Aikaisemmin sisäseinät olivat hirsipintaisia. Hirret oli kalkittu valkoisiksi ja koristeltu mustalla "marmori" kuvioisiksi. Kirkkoon saatiin myös kamiinalämmitys.

Viimeisin huomattava peruskorjaus on suoritettu vuonna 1982. Kirkon lämmöneristystä parannettiin, lattia ja ikkunat uusittiin ja kirkko maalattiin sisältä. Lämmitys muutettiin sähkölämmitykseksi ja vanhat kamiinat poistettiin. Korjauksen suunnitteli arkkitehti Sakari Lähteinen. Ulkopuolelta kirkko on maalattu vuonna 1984. Värisuunnitelmat on laatinut Eckhard Strahl.

Kirkkoon hankittiin urkuharmoni vuonna 1900. Ensimmäiset pneumaattiset 13-äänikertaiset urut saatiin vuonna 1909. Nykyiset urut on hankittu vuonna 1983. Ne ovat 20-äänikertaiset mekaaniset urut. Urkuja uusittaessa vanha urkukaappi ja vanha urkufasadi säilytettiin.

Alttaritaulun on maalannut Väinö Hämäläinen v. 1908.

Ensimmäinen puupinnalle maalattu alttaritaulu, joka kuvaa ristiinnaulittua, vaihdettiin vuonna 1908 Väinö Hämäläisen maalamaan nykyiseen alttaritauluun. Maalatessaan aihetta "Jeesus ja syntinen nainen" taiteilijalla on ollut mallina töysäläinen nainen paikallisessa maisemassa. Kuva alttaritaulusta avautuu tästä.

Kirkon kattokruunut hankki B.L. Frosterus töysäläisten lahjavaroilla, pääkäytävällä olevat vuonna 1841 ja sivukäytävillä olevat vuonna 1846. Seurakunnan naisten vuonna 1874 lahjoittama kristallikruunu on nykyään kirkon sakastissa.

Kirkonkelloista pienempi on hankittu jo vuonna 1800. Kirkon kellossa on teksti "Tämä källo / on Täysä Cappelin seura kundalta / Lappon pitäisä Wasa länisä andanut / udesta tehdä vuona 1800 koska / Gustaf IV Adolph oli kuningas Ruotsisa / Carl Fred: Krabbe, manherra Wasasa / Iacob Cadolin pispa Turusa Iohan / Gumerus seura kunnan kirckoherra / ia Iacob Hedberg cappalainen" Asiaan kuuluva valmistajan merkintä on myös kellossa "Guten av Ion: Theod: Bremer / Stockholm." (Valanut Jon Theod. Bremen Tukholma.) Suurempi kirkonkello on hankittu tapulin valmistuttua vuonna 1829 Venäjältä. Kellon toisella puolella on Pyhän Nikolaoksen kuva ja sen ympärillä venäjänkielinen teksti, jossa Nikolaoksen nimen ohella on hänelle annetun ihmeidentekijän arvonimi. Toisella puolella olevassa kuvassa kolme miestä kuvannee Pyhää Kolminaisuutta.

Kirkon kastemaljan jalka ja lukupulpetti saatiin lahjoituksena viimeisen peruskorjauksen yhteydessä. Ne on suunniteltu tyyliltään alttariin ja saarnatuoliin sopiviksi. Hopeisen kastemaljan seurakuntalaiset ovat lahjoittaneet seurakunnalle vuonna 1960. Samaan aikaan kirkon alttaripäädyssä oleviin ikkunoihin hankittiin värilasit, jotka taiteilija Arvi Mäenpää suunnitteli. Nyt värilasit ovat saarnatuolin takana ja vastakkaisella seinällä olevissa ikkunoissa alkuperäistä pienemmässä koossa.

Vanhin käytössä oleva alttarin liina (antependium) on hankittu vuonna 1962. Sen on suunnitellut Kaarlo Lamminheimo ja kutonut Raili Katajamäki. Tämän punavalkoisen antependiumin pohjalta arkkitehti Eckhard Strahl suunnitteli muut kirkkotekstiilit. Ne on kudottu Jurvan kotiteollisuuskoulussa. Kirkkotekstiilit hankittiin peruskorjauksen yhteydessä vuona 1982. Ne saatiin seurakuntalaisten lahjoituksina. Kirkon vanhin, musta messukasukka on vuodelta 1826. Sen on valmistanut räätälimestari Juho Widgren Pietarista tuodusta sametista ja muusta kankaasta.

Töysän kirkkoon mahtuu noin 700 henkeä.

Töysän seurakuntatalo

Seurakuntataloa voi vuokrata yksityisiin ja eri yritysten ja yhteisöjen tilaisuuksiin.

Seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1978. Sen on suunnitellut rakennusarkkitehti Sakari Lähteinen. Vuonna 1986 alakertaan rakennettiin päiväkerhotilat, arkisto ja nuorisotyön toimistotilat. Vuonna 1995 remontissa tasakatto muutettiin aumakatoksi.

Seurakuntatalossa toimivat myös seurakunnan virastot kirkkoherranvirasto ja diakoniatoimisto.

Töysän seurakuntatoimisto, Kappelitie 4, 63600 Töysä, puh. 06 526 1125